Palkintojenhakumatkalla

Meidän koulu osallistui keväällä YK ja maailman tila -kirjoituskilpailuun. Ensimmäisessä vaiheessa piti vastata tietokilpailukysymyksiin ja kirjoittaa uutinen, jonka haluaisi tulevaisuudessa kuulla. Toiseen vaiheeseen pääsi meidän koululta moni. Harva kuitenkin osallistui. Toisessa vaiheessa piti kirjoittaa essee ja tehdä käsitekartta. Roosa kirjoitti globaalista kumppanuudesta ja minä ilmastonmuutoksesta. Roosan kirjoitus on julkaistu Rantapohjassa. Minun kirjoitukseni voi lukea täältä.

Sain YK-liiton kirjoituskilpailusta kunniamaininnan. Roosa Rikkinen voitti. Kirjoitan tässä blogissa, mitä sen jälkeen tapahtui. Meitä on haastateltu Rantapohjaan, ja olimme palkintojenjakotilaisuudessa Helsingissä.

Meillä oli keskiviikkona 13.5. ruotsin suullinen koe. Ennen sitä huomasin, että minulle on tullut sähköpostia. Olin melkein unohtanut koko kilpailun. Huomasin, että myös voitto tuli meidän koululle. Siitä oli hyötyä monta kertaa, kun aloin saada liikaa huomiota. Muu luokka vaikutti innostuneelta menestyksestä. Muutaman tunnin päästä aiheesta oli juttu Kalevan nettisivuilla. Tein kokeen ensimmäisenä, koska minun piti mennä käymään rehtorilla. Rehtori onnitteli menestyksestä, kertoi tulevasta Rantapohjan haastateltusta ja kysyi aionko lähteä Helsinkiin. Tottakai minä lähdin ja niin lähti Roosakin. Molempien äidit lähtivät myös mukaan, joten lähdimme neljästään.

Perjantaina 22.5. kello 07:15 lähdimme yhdessä lentokentälle. Me lennettiin eri lennoilla, mutta olimme Helsingin keskustassa lähes yhtä aikaa. Palkintojenjakotilaisuuteen oli vielä monta tuntia aikaa, joten päätimme mennä katsomaan Senaatintoria ja Kauppatoria. Senaatintori on mukava paikka. Siellä on yksi Suomen kauneimmista kirkoista ja pari muuta hienoa rakennusta. Keskellä on Aleksanteri ll:n patsas. Kauppatorista jäi ikuiset traumat koska söin siellä niin pahaa ruokaa.

Itse palkintojenjakotilaisuus oli kiva. Aluksi joimme kahvit. Sen jälkeen kuulimme pari puhetta. Ensimmäisessä puheessa kerrottiin vastauksista yleisesti. Osallistujia oli ollut ympäri Suomea ja vastauksissa oli näkynyt ajankohtaiset aiheet kuten Ukrainan kriisi. Mitään Helsinki ja muu Suomi -kuplaa  ei ollut näkynyt. Tuomarit olivat olleet yllättyneitä siitä, kuinka hyviä kirjoitukset olivat olleet. Nuoret siis ovat hyvin perillä näistä asioista.

Sen jälkeen jaettiin palkinnot. Ensimmäisenä esiteltiin voittajien kirjoitukset. Sitten kunniamaininnan saaneet. Kaikki saivat kukan ja diplomin. Voittajat saivat palkinnoksi hienot valokuvakirjat. Kirja näytti todella painavalta ja isolta. Minä sain 50 euron lahjakortin Lippupalveluun. Palkintojen jälkeen yksi voittajista piti puheen feminismistä. Mielestäni se oli oikein hyvä ja rohkea puhe.

Tapahtumassa pidettiin myös keskustelu. Se oli ihan kiva paneelityyppinen keskustelu. Kysymykset eivät olleet kovin vaikeita, mutta välillä ärsytti kun minun piti vastata ensimmäisenä kysymykseen johon en ollut valmistautunut millään tavalla. Sitten katsoimme lyhytelokuvan maapallosta ja otimme muutamat yhteiskuvat. Sen jälkeen kävimme Roosan kanssa Ateneumissa, jossa oli Ismo Höltön valokuvanäyttely. Seuraavana päivänä Roosa lensi kotiin ja minä menin junalla. Matka oli ihan kiva, mutta ehkä vähän väsyttävä.

Teksti: Elli Yrjänä
Kuvat: Roosa Rikkinen